Nimiäiset ja kaalimatovitsi

Edelliseen postaukseen liittyen: Pirpana yritti kaikin keinoin äsken sinnitellä, ettei nukahtaisi päiväunille. Laitoin HIMiä soimaan, ja bebe nukahti ennen ensimmäisen biisin loppua. Toimii.

Viikonloppuna oli nimiäiset. Parikymmentä ihmistä meillä kotona, ja hyvin epäviralliset juhlat, ei sen kummempaa ohjelmaa tai virallisuuksia.
Pirpanalla ei luonnollisestikaan ollut valkoista pitkää (kaste)mekkoa, vaan viikinkiprinsessalle sopiva Norjan kansallispukutyyppinen mekko. Aika pitkään sai etsiä, että löysi jotain muut kuin ns. tavallisia juhlamekkoja. 
Name Itiltä löytyi lopulta sekä mekko, että body sinne alle.


Osa tarjoiluista tehtiin itse, mutta voileipä- ja juustokakut tilattiin mun vanhalta peruskouluaikaiselta kaverilta. Suosittelen lämpimästi Herttasia kaikenlaisiin juhliin.
Juustokakku oli raikas lime-tyrnikakku, jossa oli päällä nimi,
sekä koristeena katajaa ja puolukanvarpuja.


Mun täti isän puolelta on asunut joku 25 vuotta Saksassa. Sattuivat miehensä kanssa juuri nyt lomalle tänne, joten olivat nimiäisissä myös. Täti oli neulonut ihanan nutun.

Siinä vähän naureskeltiin että jos Mamma oli kauhuissaan villahaalarin pääkallonapeista, niin mitähän hän kaalimadoista sanoisi. Tädille ei vitsi tietenkään mennyt perille, joten kerroin mihin kaalimato Suomessa nykyään ensimmäisenä assosioituu. Sitten hihiteltiin yhdessä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raskausdiabetes, osa 3.

Raskausdiabetes, osa 2.

Radilainenkin voi herkutella, sittenkin.