Tekstit

Apocalyptican kirkkokonsertti

-
Kuva
Rokkimama oli vapaalla, tällä kertaa vähän erilaisessa ympäristössä: Naantalin vanhan birgittalaisluostarin kirkossa. Ei toki ollut ensimmäinen kerta Apoa kirkossa, mutta ensimmäinen koko bändin kokoonpanolla. Aiemmin olen ollut Turun tuomiokirkossa Pertun ja Mikon, sekä Pertun ja Ville Matjeveffin konserteissa. Ylipäänsä kirkko on hieno konserttipaikka, vaikka en kirkosta instituutiona tai sen edustamasta uskonnosta niin välitäkään. Naantalin kirkossa kun matka konserttipaikalle ja pois kulkee hautausmaan halki, niin onhan siinä tunnelmaa. Olen aina pitänyt eniten Apocalyptican rauhallisemmista biiseistä: Farewell, Ruska, Bittersweet jne. Tämän vuoksi olikin erityisen hienoa kun kirkkokonserttiin (joka oli osa Apocalyptica plays Metallica by four cellos -kiertuetta) oli valittu myös rauhallisempia biisejä: Unforgiven, One, Nothing Else Matters. Oli myös hieno kuulla samoja biisejä neljälle sellolle sovitettuna, joita on ennen kuullut kolmella sellolla. Perttua nauratti
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kakka- ja pieruhuumori se kaikkein hauskinta on

-
Kuva
Vauvaa naurattaa ihan jumalattomasti, kun tekee ns. pieruääniä. Pieruhuumori on siis kova juttu ihan iästä riippumatta. Hän taitaa olla myös kakkahuumorin ystävä: eräänä keskiviikkona, kun olimme juuri tulossa pyllypesulta ja olin nostamassa Pirpanaa hoitopöydälle, päätti hän huumortyttönä esittää oman erikoisuutensa kakkahuumorista, ja päästeli lattialle. Minullahan riitti huumorintaju. Nostin vauvan hoitopöydälle, ja kurotin ottamaan puhdistusainepullon, jotta saan lattian pyyhittyä. Tämän kahden sekunnin aikana Pirpana ehti potkaista päivän vaatekertansa lattialle, suoraan sen itsensä päälle. Ei varmaan tarvitse sanoa, että päivän huumori ei suinkaan ollut tässä. Ajaessani ystävän luota kotiin Pirpana teki vielä niskakakat turvakaukaloon. Tämän postauksen inspiraationa on ollut vanha koulutoverini Minna Mänttäri, joka kirjoittaa sujuvan tyylikkäästi vaikka kakasta ja vaati parempaa kohtelua  kohdunkauloillemme . Oma suoritukseni ei silti ollut ehkä aivan yhtä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Muutama vaatekuva

-
Kuva
Pitkä aika edellisestä postauksesta. Ei voi millään mielikuvituksella sanoa että minulla olisi ollut kiire, mutta jotenkin sitä vain aika menee siivillä joka päivä, ja mihinkään "ylimääräiseen" ei ole aikaa. Pirpana ei oikein ole viihtynyt kuin sylissä, eikä juurikaan nuku päiväunia. Nyt on alkanut viihtyä myös sitterissä, leikkimatolla tai sohvalla mun jalkojen "välissä", niin jotain vähän ehtii tehdä. Tosin vieläkään ei viihdy yksin, vaan palautetta tulee jos yrittää vaikkapa ruokaa käydä lämmittämässä ilman häntä. Niinpä kannan sitteriä sitten mukanani keittiöön tai vessan ovelle. :) Aamulla käytiin hakemassa rota-"rokote" ja Pirpana on nyt nukkunut sen jälkeen parisen tuntia. Tuo ei ikinä nuku noin pitkiä päikkäreitä, vaan vartin silloin ja toisen tällöin, senkin yleensä sylissä ja herää heti jos yrittää laskea kehtoon tai sitteriin. Ne pienet vartit menee sitten syömiseen tai pyykinpesuun yms. välttämättömämpään kuin blogi. Toivottavasti nyt eh
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vauvahieronta

-
Kuva
Oltiin pari viikkoa sitten vauvahierontakurssilla. Kurssi oli kahtena päivänä 1,5 h kerrallaan. Vaikka ajankohta olikin meille vähän aikainen, oli ihan hyvä että kurssi oli jaettu kahtia: Pirpanalla oli ekana päivänä aika maanantai, ja itse olin nukkunut tosi huonosti, jolloin kumpikaan ei ollut oikein vastaanottavainen. Kun kurssi oli jaettu kahtia, on suurempi todennäköisyys että edes jompi kumpi päivä on hyvä. Sekä äidillä että vauvalla. Opeteltiin tietysti erilaisia tapoja helpottaa vauvan masuvaivoja, ja niistä onkin ollut meille aika iso apu. Opettelimme paitsi ns. pierujumppaa, myös erilaisia heijastuspisteisiin liittyviä juttuja, joilla saa vähän helpotettua vauvan oloa. Meillä alkoi noin viiden viikon iässä kovat masukivut, ja etenkin pierujumppa on auttanut paljon. Heijastuspisteiden painelusta ja hieronnasta Pirpana ei tykkää yhtään, joten se on jäänyt vähemmälle. Meillä ei hieronta ole ainakaan vielä tullut ihan niin isoksi osaksi arkea kuin olisin ehkä halunnut, i
1 kommentti
Lue lisää

Vauvan kanssa ravintolassa

-
Kuva
Päätettiin lähteä tuon kuusiviikkoisen kanssa ravintolaan viime viikonloppuna. Ravintola valikoitui sen mukaan, että äiti halusi ei-kypsän naudanpihvin, se kun oli ehkä ainut ruoka-asia josta koki että piti raskausaikana luopua. Meidän lemppariravintola on melko ahdas varsinkin viikonloppuisin kun on paljon porukkaa, joten ajattelin kysyä, onko heillä tilaa jos tulemme vaunuilla. Samaan aikaan sattuikin SYÖ-viikot, joten vastasivat että muuten kyllä, mutta heillä on täyttä ja kiirettä kampanjaviikolla, joten saattaa olla haastavaa löytää tilaa vaunuille. Ehdotin että tulemme pelkän turvakaukalon kanssa, ja he toivottivat tervetulleeksi. Periaatteessa olen sitä mieltä, että vauvan kanssa pitäisi pystyä menemään (lähes) mihin vain, mutta toisaalta tuen ravintolan (tai minkä tahansa paikan) oikeutta valita asiakkaansa. Jos ravintola haluaa viikonlopun alkuillasta profiloitua selkeästi vaikkapa aikuisen väen olutravintolana, sillä on oikeus siihen. En myöskään ehdoin tahdoin halua t
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vauvan aurinkolasit

-
Kuva
En ole ihan varma, onko Pirpana mun kanssa samaa mieltä tyylikkyydestään. Olin etukäteen ajatellut, että maailma on kyllä julma ja hattarainen paikka, jos mun täytyy hankkia vauvalle julbo-tyyppiset aurinkolasit. Vaaleansininen on toki parempi kuin vaaleanpunainen, mutta hei miksi vauvojen aukkalasit on niin rumia. Sitten sain vinkin Izipizi-aurinkolaseista, ja voi jestas miten tyylikkäät nää on!! Värejä olisi ollut vaikka mitä, muutakin kuin niitä hempeitä vauvavärejä; oranssia, ruskeaa, tummaa sinistä ja punaista... Me otettiin nyt kuitenkin mustat, ja nää on ihan mielettömän hienot. Aurinkolasien mukana tulee pehmeä kotelo (varsinaisen pakkauskotelon lisäksi), sekä sellainen "kuminauha" että saa aukkalasit pään takaata kiinni. Luulen että tuo lisäosa on ihan just todella hyödyksi, kun Pirpana on juuri löytänyt kätensä.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nimiäiset ja kaalimatovitsi

-
Kuva
Edelliseen postaukseen liittyen: Pirpana yritti kaikin keinoin äsken sinnitellä, ettei nukahtaisi päiväunille. Laitoin HIMiä soimaan, ja bebe nukahti ennen ensimmäisen biisin loppua. Toimii. Viikonloppuna oli nimiäiset. Parikymmentä ihmistä meillä kotona, ja hyvin epäviralliset juhlat, ei sen kummempaa ohjelmaa tai virallisuuksia. Pirpanalla ei luonnollisestikaan ollut valkoista pitkää (kaste)mekkoa, vaan viikinkiprinsessalle sopiva Norjan kansallispukutyyppinen mekko. Aika pitkään sai etsiä, että löysi jotain muut kuin ns. tavallisia juhlamekkoja.  Name Itiltä löytyi lopulta sekä mekko, että body sinne alle. Osa tarjoiluista tehtiin itse, mutta voileipä- ja juustokakut tilattiin mun vanhalta peruskouluaikaiselta kaverilta. Suosittelen lämpimästi Herttasia kaikenlaisiin juhliin. Juustokakku oli raikas lime-tyrnikakku, jossa oli päällä nimi, sekä koristeena katajaa ja puolukanvarpuja. Mun täti isän puolelta on asunut joku 25 vuotta Saksassa. Sattuivat miehens
Lähetä kommentti
Lue lisää