Pakkasenpuremaa - äitiyslomalla

Oltiin pari viikkoa sitten vauvahierontakurssilla. Kurssi oli kahtena päivänä 1,5 h kerrallaan. Vaikka ajankohta olikin meille vähän aikainen, oli ihan hyvä että kurssi oli jaettu kahtia: Pirpanalla oli ekana päivänä aika maanantai, ja itse olin nukkunut tosi huonosti, jolloin kumpikaan ei ollut oikein vastaanottavainen. Kun kurssi oli jaettu kahtia, on suurempi todennäköisyys että edes jompi kumpi päivä on hyvä. Sekä äidillä että vauvalla. Opeteltiin tietysti erilaisia tapoja helpottaa vauvan masuvaivoja, ja niistä onkin ollut meille aika iso apu. Opettelimme paitsi ns. pierujumppaa, myös erilaisia heijastuspisteisiin liittyviä juttuja, joilla saa vähän helpotettua vauvan oloa. Meillä alkoi noin viiden viikon iässä kovat masukivut, ja etenkin pierujumppa on auttanut paljon. Heijastuspisteiden painelusta ja hieronnasta Pirpana ei tykkää yhtään, joten se on jäänyt vähemmälle. Meillä ei hieronta ole ainakaan vielä tullut ihan niin isoksi osaksi arkea kuin olisin ehkä halunnut, i

Päätettiin lähteä tuon kuusiviikkoisen kanssa ravintolaan viime viikonloppuna. Ravintola valikoitui sen mukaan, että äiti halusi ei-kypsän naudanpihvin, se kun oli ehkä ainut ruoka-asia josta koki että piti raskausaikana luopua. Meidän lemppariravintola on melko ahdas varsinkin viikonloppuisin kun on paljon porukkaa, joten ajattelin kysyä, onko heillä tilaa jos tulemme vaunuilla. Samaan aikaan sattuikin SYÖ-viikot, joten vastasivat että muuten kyllä, mutta heillä on täyttä ja kiirettä kampanjaviikolla, joten saattaa olla haastavaa löytää tilaa vaunuille. Ehdotin että tulemme pelkän turvakaukalon kanssa, ja he toivottivat tervetulleeksi. Periaatteessa olen sitä mieltä, että vauvan kanssa pitäisi pystyä menemään (lähes) mihin vain, mutta toisaalta tuen ravintolan (tai minkä tahansa paikan) oikeutta valita asiakkaansa. Jos ravintola haluaa viikonlopun alkuillasta profiloitua selkeästi vaikkapa aikuisen väen olutravintolana, sillä on oikeus siihen. En myöskään ehdoin tahdoin halua t

En ole ihan varma, onko Pirpana mun kanssa samaa mieltä tyylikkyydestään. Olin etukäteen ajatellut, että maailma on kyllä julma ja hattarainen paikka, jos mun täytyy hankkia vauvalle julbo-tyyppiset aurinkolasit. Vaaleansininen on toki parempi kuin vaaleanpunainen, mutta hei miksi vauvojen aukkalasit on niin rumia. Sitten sain vinkin Izipizi-aurinkolaseista, ja voi jestas miten tyylikkäät nää on!! Värejä olisi ollut vaikka mitä, muutakin kuin niitä hempeitä vauvavärejä; oranssia, ruskeaa, tummaa sinistä ja punaista... Me otettiin nyt kuitenkin mustat, ja nää on ihan mielettömän hienot. Aurinkolasien mukana tulee pehmeä kotelo (varsinaisen pakkauskotelon lisäksi), sekä sellainen "kuminauha" että saa aukkalasit pään takaata kiinni. Luulen että tuo lisäosa on ihan just todella hyödyksi, kun Pirpana on juuri löytänyt kätensä.

Edelliseen postaukseen liittyen: Pirpana yritti kaikin keinoin äsken sinnitellä, ettei nukahtaisi päiväunille. Laitoin HIMiä soimaan, ja bebe nukahti ennen ensimmäisen biisin loppua. Toimii. Viikonloppuna oli nimiäiset. Parikymmentä ihmistä meillä kotona, ja hyvin epäviralliset juhlat, ei sen kummempaa ohjelmaa tai virallisuuksia. Pirpanalla ei luonnollisestikaan ollut valkoista pitkää (kaste)mekkoa, vaan viikinkiprinsessalle sopiva Norjan kansallispukutyyppinen mekko. Aika pitkään sai etsiä, että löysi jotain muut kuin ns. tavallisia juhlamekkoja.  Name Itiltä löytyi lopulta sekä mekko, että body sinne alle. Osa tarjoiluista tehtiin itse, mutta voileipä- ja juustokakut tilattiin mun vanhalta peruskouluaikaiselta kaverilta. Suosittelen lämpimästi Herttasia kaikenlaisiin juhliin. Juustokakku oli raikas lime-tyrnikakku, jossa oli päällä nimi, sekä koristeena katajaa ja puolukanvarpuja. Mun täti isän puolelta on asunut joku 25 vuotta Saksassa. Sattuivat miehens